Pakko nakata tähän alkuun jotain nättiä.
Aiemmin askarreltuja sytykeruusuja.
Nuo oikealla olevat odottaa edellen dippausta ja vasemmalla olevat on jo paketissa valmiina menossa uusiin koteihinsa. Näitä tulee saamaan aika moni -olettaen että kutsutaan kylään. Jos ei kutsuta, saan kyllä poltettua nämä ihan itsekkin. :)
Väsyttää. Se on näin pimeällä aika normaali olotila. On tässä mennyt monta päivää etten ole blogia päivittänyt. Ihan normaalia elämää tässä taustalla on ollut, lukuunottamatta perjantaista pitkää sähkökatkoa, ja eläinlääkärikäyntiä jossa selvisi että mun koirallani on polvesta ristiside poikki. Se korjataan parin viikon päästä leikkauksella, kärvistellään nyt tämä joulu ensin alta pois. Aamulla töihin ja töiden jälkeen salille. Tänään en kylläkään salilla käynyt, kun työ tarjosi jo valmiiksi kipeille lihaksille hauis-olka-ojentaja-selkä-jalkajumpan. Ilman eristäviä liikkeitä tosin.
Ulkona on liian lämmin (joulukuuksi), pihamaat on luistinratoja ja omalla pihalla liki konttasin että pääsin rappusille. Katsoin telkkarista jotain ohjelmaa meteorologeista. Tulevaisuudessa tällaiset talvet kaiketi on vaan tällaisia. Se on sitä ilmastonmuutosta se. Kesäisin tullaan vissiin saamaan rankkasateita ja trombeja. Niin, ja sään ennustaminen on vain sitten ennustamista, ja sekin on tulevaisuudessa entistäkin hankalampaa. Voi että mä kaipaan aurinkoa! Tell me Pekka Pouta että sitä on tulossa.
Minä en ole erityisemmin jouluihminen. Joulurallatukset ärsyttää, ja onneksi niitä kuulee rajoitetun ajan. Lahjoja on kyllä kiva antaa, jos keksii mikä ilahdutta lahjan saajaa. Ja on lahjoja kiva saadakkin, itse taidan vaan olla niin tuhma etten sellaisia ansaitse. Eihän tässä ole muutenkaan enää montaa päivää lahjojen hankinnalle. Lapsuudessani joulut oli kai ihan ok, en erityisemmin muista muuta kun kuusen koristelun ja joulusaunan. Isompana lapsena laitoin merkille että joulunpyhät oli pyhitetty humalalle, ja siihen se kiva sitten päättyikin. Nyt seuraa se saarna: Jos Sinulla on lapsia, ÄLÄ PAKOTA LASTASI KATSOMAAN OMAA JUOMISTASI. Pieni ihminen kun ei ymmärrä miksi käytös muuttuu ja alkaa pelottaa. Itsehän lapsettomana voin tissutella vaikka koko joulun kun pienet ei nää.
Hain tänään kaupasta puolison työnantajan tarjoaman kinkun, jonka riehuin jääkaappiin sulamaan. Itse en kinkusta suuremmin välitä, enkä aio sitä tänäkään jouluna hirveästi syödä. Minulle on ihan sama onko kinkkua vai ei, laatikot on enemmän mun juttu. Mutta onpahan muille. On minulla yksi perinne mitä ilman ei jouluna voi olla. Riisipuuro. Joko rusina- tai luumusopalla. Normaalisti olen jouluna vienyt äidille kynttilän haudalle, tänä vuonna en pääse. Viime vuonna piti "reisiä" itsensä umpihankeen, kun eihän siellä haudalla niin hirveästi porukkaa ravaa että valmista polkua olisi, eikä tullut mieleen että lapiolle saattaisi olla käyttöä...
Tänä jouluna on tulossa kivaa, ollaan isommalla porukalla yhdessä. Eikä tule edes tissuteltua koko joulua, kun on yksi pienikin läsnä.
Huomenna on taas salipäivä. Saa nähdä teenkö yllättäviä joulahjahankintoja samalla reissulla... vai saako kaikki pelkkää lämmintä kättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti