Viimeinen talviloma. Kuulostaa kamalalta. Mutta itsepähän päätin vapauttaa itseni tuostakin etuudesta. Sattui irtisanomiset sillai sopivaan saumaan. Työnjohtaja kiikutti viimeistä kertaa tehokäyrää näytille ja tehokäyrän puolesta vitutuskäyräni singahti taivaisiin. Ei tarvinnut kahdesti miettiä kun ilmoittauduin vapaaehtoiseksi lähtijäksi. Ei vastustellut irtisanoja, varuilta allekirjoitutti paperin jossa vakuutan etten tule jälkikäteen esittämään mitään vaatimuksia työnantajalle koskien irtisanomista. Tämä siksi että minulla on luottamustehtävä ja täten olen irtisanomissuojan piirissä. Loppu hyvin, kaikki hyvin; päästiin kaikkia tyydyttävään lopputulokseen.
Toisaalta todella helpottavaa ajatella että ei tarvitse kärvistellä taas vuotta uuteen talvilomaan työssä josta ei tykkää.
Työni koskee minua olkapäihin, kyynärpäihin ja ranteisiin. Staattinen kuluttava työ.
Usein ihmisiltä unohtuu sellainen asia, että työntekijä ei ole työnantajan omaisuutta. Ihmiset lainaavat ammattitaitoaan hyödyttääkseen palkkansa maksajan tavotteita. Moni minunkin työkavereistani on ollut töissä samalla työnantajalla yli 40 vuotta. Kroppa on mennyt useita kertoja rikki. On pistetty kortisonia, on auottu ranteita ja liitetty kiertäjäkalvosimia takaisin paikoilleen. Pitkiä toipumisia ja paluu vanhaan. Eläke koittaa ja pahimmillaan toimintakyky on valunut työvuosien mukana olemattomiin. Kädet on niin romuna että ei voi edes ajatella villasukkien neulomista. Mahtaa siinä miettiä että oliko korvaus riittävä. Palkka on korvaus ajastasi ja siitä kaikesta mitä työpanokseksi kutsutaan. Palkkamaltin ehdottajilta voisi kysyä mihin hintaa he olisivat valmiita rikkomaan ranteensa.
Minä alan pian elvyttää ranteitani. Minusta tulee työtön. Tuo ihmiskunnan hylkiö, häviäjä, luuseri.
Työttömistä on tehty kansanryhmä joka on harmaata höttöä. TE-toimistoja vähennetään ja palvelut karkaavat koko ajan kauemmaksi. Jos ei ole nettiä, ei ole yhteyttä TE-toimistoon. Puhelimella sinne on mahdoton saada yhteyttä. Miten tämä kaikki on "laiskan" työttömän vika?
Minulla on haave valmistua työhön joka on minulle sopiva. Saan opiskella ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla kaikki ne maagiset 500 päivää. Se ei edes riitä koko opiskeluajalle.
Opiskeluni olisi ns. omaehtoista opiskelua, hirvittävä byrokraattinen paperisota oppilaitoksen, TE-toimiston ja työttömyyskassan välillä. En edes tarkemmin tiedä vielä miten se menee. Mutta työllistymissuunnitelma kuitenkin täytyy tehdä. "Sen ehtii tehdä sitten kesälläkin". TE-toimisto arvioi onko koulutukseni mahdollisesti työllistävältä alalta ja olenko oikeutettu saamaan 200 päivää koulutustukea(?) Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä! Pakko tunnustaa että olen hämilläni ja hieman hukassa tästä kaikesta. Luulisi sen olevan simppeliä. Haen kouluun, oppilaitos kutsuu valintakokeeseen, oppilaitos toteaa että olen koulutukseen sopiva ja saan opiskelupaikan. Mutta eihän se niin mene. Pitää olla yhteydessä TE-toimistoon, se kuulemma onnistuu Viitasaarella Skypen välityksella. Voi jessus. Ei ole Skypeä. Vähemmästäkin kasvaa sarvet otsaan. Niin ja se työttömyyskassahan tarvitsee lausunnon TE-toimistosta että saan työttömyyskorvaukseni.
Meillä kävi työpaikalla työvoimavirkailija kertomassa että suurin osa vapaista työpaikoista on piilossa. Työnantajille tulee liikaa työtä julkisesta hausta. Jos mielii töitä TE-toimiston kautta löytää, pitää perehtyä CV-nettiin ja kehua itseänsä oikein. Virkailija parittaa sitten yhteen. Siis jos kerkeää, kun työtä hakevia asiakkaita tulee koko ajan lisää. Ihme jos ei burnout polttele jo.
En voi varmaksi sanoa että olisin enää koskaan vakituisessa työsuhteessa. Ehkä yrittäjä? Pätkätyöläinen? Aika näyttää.
Tässä hetkessä teen vaalikoneita. Punnitsen ja tutkiskelen. Ei ole yhdentekevää ketä äänestän. Kaikkihan ne ovat duunarin ja vähäosaisen asialla. Puheenjohtajatentit hylkäsin jo aikoja sitten, Yhtäkään en heistä voi äänestää, enkä välttämättä haluaisikaan. Kai Keski-Suomesta löytyy joku joka ei vielä ole erkaantunut todellisuudesta...
 |
| Tapettia, kartonkia, liimaa ja runoja... |
 |
| ...joista askartelen jotain muisteltavaa samalla oven avauksella poistuville työkavereilleni. |
Aamuja jäljellä 20. Aamukampa on otettu käyttöön. Sitten lusitaan pois alta ne viimeiset pekkaset ja se viimeinen kesäloma. Ne on niitä etuuksia, kiitos AY-liikkeen.
