Tänään on se taikauskoisten päivä. Kaikki muka menee enemmän tai vähemmän pieleen. Itse olen tänään viettänyt lomautuspäivää, aivan kuten koko kevään joka perjantai. Ei vaan mene suomifarkku kaupaksi.
Ja näitä lomautusperjantaita riittää miltei koko loppuvuodeksi.
Aamu näytti harmaalle, mutta siitä huolimatta otin tunnin aurinkoa! Sen verran paistoi ja sitten tuli ukkonen. Kävin kuntosalilla tekemässä jalkatreenin. Tää on tätä. Arkea.
Kuntosaliharrastus on kokenut jonkinlaisen suvantovaiheen. Asettamani tavoite 200kg prässissä meni rikki äskettäin. Itse ei enää huomaa kehitystä ja samat liikkeet tympii. Vaikka muka välillä tekee "uusia" liikkeitä, on ne silti niitä samoja liikkeitä. Mietin jos pitäisi vaikka kuukauden tauon ja palaisi sitten raudan ääreen. Ei taida onnistua, käy samalla tavalla kun karkkilakolle -ei pidä. Sisäinen hedonistini toteuttaa itseään aivan kuten tahtoo; milloin se tahtoo syödä karkkia, toisinaan vain hikoilla salilla. Punaviiniä ei ole tehnyt mieli, mutta lonkeroa kyllä. Huomaahan sen jo vyötärönseudusta, ei vaan näy ne pumpatut vatsalihakset. On ne siellä löllön alla, tunnen ne.
Ei se ole laiskuutta, tai itsekurin puutetta. Ei tule edes morkkis vaikka söisinkin jäätelön välillä. Onneksi saan itse päättää mitä itselleni teen.
Itselleni (+puolisolle) tein kaikesta huolimatta kaikenlaista hyvää. Kiinnostuin Instagramissa seuraamani Kaisaminnin Seiti-reseptistä ja olihan sitä kokeiltava. Ja kyllä kannatti! Blogissaan on paljon muutakin mitä voisin kokeilla. En malta odottaa että saan raakasuklaajauhetta, jotta voin tehdä protsku-suklaaherkkuja... Sitten löysin kaupasta pellavarouheen, ja tein Anna-Linnean muffineita. Hyviä oli nekin, pellavarouheessa on reilusti Omega3-rasvahappoa. Kiinnitin erityishuomiota rasvan saantiin muutenkin, ja kyllä sen huomaa ihostaan että kannatti. Niin hölmöltä kun se kuulostaakin, niin rasvaa vaan pitäisi syödä enemmän.
Sen verran tämä perjantai jännittää minuakin, etten taida nyt uskaltaa leipoa mitään. Leipomisharrastus on onneksi kuitenkin enimmäkseen vain erittäin satunnaista ja ohimenevää. Vaikka leipominen kyllä lepuuttaa hermoja mukavasti. Sotkuinen keittiö siitä kyllä tulee...
Huomenna saatan hörppästä parit lonkerot, onhan kuitenkin kesä, ja Pihkurissa Viitasaarella Stig.
Töitä on vielä pari viikkoa ja sitten pääsisi paljon odotetulle kesälomalle. Sille ajalle toivon maksimaalista auringonpaistetta. Sitä odotellessa haen uutta potkua treeniin vaikka meditoimalla, ja kalaöljykapseleilla.
