Lee Cooper, suuri sininen vol.2

Taas flunssassa. En keksi mitään muuta syytä tälle jatkuvalle sairastelulle kun stressi. Toivon kuulevani hyviä uutisia välillä, josko niistä loppuisi tämä kuumeilu.

Meidän yt-neuvottelut on saatu päätökseen. 22 saa kenkää (joista n.10 "eläkejärjestelyin"). Farkkujen ompelu loppuu siis Keiteleellä kesällä 2015. Keiteleelle JÄÄ pesula, viimeistely ja varasto. Keiteleen tehdas täten työllistää vielä n.40 henkilöä. Henkilökohtaisesti minua on häirinnyt median uutisoinnista poikineen keskustelun taso lehtien kommenttipalstoilla. Tai paremminkin se ajatusmaailma minkä media on ihmisiin istuttanut. Että ompelu on kaikki ja that's it. Voi hyvällä omatunnolla sanoa että "en osta masin tuotteita enää!". Niinkuin ne nyt muka olisi ostaneet näitä "masin tuotteita" aiemminkaan. Hurskastelua sanon minä. 

Meillä käy tehtaassa vierailijoita silloin tällöin. Ihmettelvät työtahtia, onhan se tavallaan hienon näköistä kun housu hyvin pikaisesti vain sujahtaa ompelukoneen kautta.
Viimeistely on samassa hallissa ompelimon kanssa. Hyvin jää katveeseen tarkastajat jotka tarkalla silmällä tutkailevat tuotteen ja poistavat ylimääräiset langanpätkät. Ei näytä yhtään niin hienolta ja vauhdikkalta kuin ompelu. Ai, ne vaan nyppii lankoja. Suonette että kerron hieman farkun valmistuksen loppupäästä.

Ilman aliarvostettua viimeistelyä olisi farkkusi pahimmillaan tämän näköiset.

Käsityötä tämäkin.

Farkun viimeistely alkaa pesulla. Meillä on nykyaikainen ympäristövaatimukset täyttävä teollisuuspesula jossa insinöörit suunnitelevat pesuohjelmat. Pesu on tärkeä, en usko että kovinkaan moni laittaisi pesemättömät raakakankaiset housut jalkaansa. Kuivurista tullessaan housut matkaavat viimeistelyyn. Moneen malliin laitetaan merkit, napit ja niitit pesun jälkeen. Sitten ne tarkastetaan ja poistetaan ylimääräiset langat. Tässä vaiheessa mahdolliset ompeluvirheet palaavat ompelimoon korjattavaksi ja 2.laatuiset merkitään. 

Housut prässätään vyötäröstä, prässääjiä on kolme. Joku aloittaa miehustasta, toinen sivusaumasta. Mahdolliset strassit liitetään housuun tässä vaiheessa.

Housut höyrytetään suoraksi. Höyryttäjä käsin nostaa housun koneeseen joka puhaltaa housut suoraksi. Sillä aikaa kun kone tekee työnsä, höyryttäjä taittaa housut siistiin nippuun. 

Viimeinen viimeistelyn työvaihe on laputtaminen. Laputtaja laittaa segmentit ja muut tunnisteet ja kirjaa koneelle kaiken mikä käsiensä kautta kulkee. Sitten tuote on valmis varastoitavaksi.

Kyllä siinä kotimaisuusaste valahtaa kovin matalaksi sen jälkeen kun ompelu loppuu Keiteleeltä. Mutta on näissä Suomifarkuissa edelleen paljon kotimaista käsityötä. Sitäpaitsi ei kuluttaja erota farkustaan onko se ommeltu Keiteleellä vai Valgassa. Muusta kuin kokolapun pienestä made in-tekstistä.

Kuva Lee Cooper

Valikoikaa oikein mieluusti kotimaiset housut pukinkonttiin. Lähimmän Lee Cooper myyjäsi löydät täältä ja muut merkit täältä

Toivon että he joille nämä tuotteet sopivat, ostavat niitä edelleen, jotta työkavereilleni riittää työtä.
Itse olen jättämässä tämän tuotannon taakseni.

Luulisi tekevälle työtä löytyvän?
-puhelua odottava Misu-