maanantai 25. elokuuta 2014

Hikistä likapyykkiä (pieni ay-sanasto)

Kun kesä todella alkoi, oli se kuuma. Kesä oli, ja meni.
Treenistä on ollut kevyesti taukoa, ja ajattelin tässä syksyn mittaan aloittaa elämäni ensimmäisen bulkin! Kerron siitä sitten myöhemmin.

Kesäkuussa AKT:n ahtaajat menivät lakkoon pysäyttäen Suomen satamat. Sekös kansaa ärsytti. Ymmärtäähän sen, että yrittäjää kiukuttaa kun tavara jumittaa satamassa, eikä suikaan hyllyssä myytävänä. Ja mitä sanoo yrittäjä Facebookissa? AY-liike tappaa kilpailukyvyvyn lakoillaan.
Olen ehdottomasti erimieltä. Kyllä ne on ihan muut asiat mitkä tekevät yrittämisestä kannattamatonta. Eikä yksikään duunari taatusti ala lakkoilemaan kevein perustein. Täytyisi uutisia lukiessaan muistaa myös että Kaikki mitä mediassa kerrotaan EI OLE TOTTA.
Mitä tämä yrittäjä sitten tekee, kun se potkii työntekijänsä pihalle, tai maksaa pinenempää palkkaa?
Markkinat pienenevät ja tuote ei mene kaupaksi. Yritys menee konkurssiin. Ei tässä kalliissa maailmassa ole rahaa tuhlattavaksi. Siis muilla kun rahaonnen potkaisun saaneilla.
Ja lienee jo Laura Rädylle selvinnyt että meitä alle 2100€ tienaavia on paljon.
Mitä me lomautetut matalapalkkaiset sitten teemme? Vietämme unettomia öitä miettien kuinka selvitä päivästä toiseen. Ei syödä sisäfilettä. Tai oikeastaan mitään muutakaan.

Jonkinlaista turvaa tuo ammattiliiton jäsenyys. Kun kaikki muu velloo ympärillä, on aina liitossa joku joka auttaa. Ja mikäli vielä on työtä, tämä joku on luottamusmies.
Minulle liitton kuuluminen on ollut aina itsestäänselvyys, enkä tiedä miksi. Vanhempani olivat yrittäjiä.
Menneenä päivänä hölmistyin. Työkaveri mietti mistä meidän liittoon kuulumattomat työkaverit saa työttömyyskorvauksen. Selvisi ettei tämä henkilö tiennyt mikä on työttömyyskassa, eikä liiemmin ammattiliitto ollut tuttu (vaikka jäsen on itsekin).
YTK on siis yleinen työttömyyskassa, ei liitto. Työttömyyskassa on se paikka mistä työttömyysturva tulee.
Ammattiliittojen tärkein tehtävä on edunvalvonta. Neuvotella TES, työehtosopimus. Pieni läpyskä jossa on kirjattuna kaikki sopimusalalla oleva oleellisen tärkeä. Ja ehei, ei liitto sitä yksin tee. On ne liitot työnatajillakin. Neuvotteluiden tulos.

Minun liittoni on TEAM. Kerroin työkaverille että hän(kin) maksaa liiton jäsenmaksussa myös työttömyyskassan jäsenmaksun samalla. Ja koska hän maksaa jäsenmaksua, on hän jäsen myös ammatiosastossa. Sekoitin hänen päänsä lopullisesti kertomalla että liitto tekee jäsenmaksupalautusta ammattiosastolle.
Jännä kyllä ettei ihmisiä kiinnosta mitä ammattiosastossa tapahtuu.
Minä olen saanut jäsenmaksuni moninkertaisena takaisin. Olen saanut apua lakimieheltä erimielisyydessa, -tai puhuisin ennemminkin näköerosta- työntajani kanssa. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Monen monta hienoa ihmistä olen tavannut jäsentapahtumissa.

Miksi sitten on tärkeää kuulua liittoon? Jos alle 50% sopimusalalla ei kuuluu liittoon, lopettaa TES olemasta yleissitova. Ja se tarkoittaa sitä ettei työnantajan ole pakko maksaa työehtosopimuksessa säädettyä palkkaa. Miettikääpä sitä.


TEAM juhlaristeilyllä

2 kommenttia:

  1. Sain siis omalla kiukun purskahduksella myös sinut ärsytettyä :) eihän ay-liike nyt mikään demoni yrittäjälle ole, mutta mielestäni tässä tilanteessa ei olisi pitänyt noin toimia. Ja itsekkin entisenä tehdastyöläisenä tiedän kyllä liittoon kuulumisen hyvät puolet. Ja kyllä minä yrittäjänä ihan oikeasti välitän meidän 20 työntekijästämme. Huonon hetken tullessa kyllä se henkilökunta ne palkkansa ensin saa. Sitten vasta katsotaan jääkö itselle maksettavaksi. Ja kyllä meillä ainakin työntekijät saavat kohtuullisen hyvää palkkaa ja mielellään sitä maksetaan. Palkan maksamisesta on vain tehty niin mielettömän kallista, ettei nykyisiä palkkoja voi mielettömästi enää nostaa. Ei yritykset sitä tällä hetkellä kestä. Yksi asia minua vähän mietitytti jo työntekijänä ollessa pisti silmään. Monesti meiltä työntekijöiltä unohtuu se, että on myös työntekijän vastuu työnantajaa kohtaan. Monesti ollaan vain vailla omia etuja, siis ilman liikaa yleistämättä. Voin nimittäin joskus itsekin siihen myöntää sortuneeni. Välillä yleistä keskustelua seuratessa tuntuu että me yrittäjät ollaan niitä ruoska kädessä olevia riistäjiä ja minunkin toimeentuleminen oman yrityksen kautta olisi jotenkin väärin ja toisilta pois. Itse ainakin olen ylpeä faktasta että työllistämme n.20 henkilöä. Nooh, en halua tilittää tämän enempää tällä kertaa. Halusin vain hivenen vastata omalta osaltani sinun kirjoitukseesi. Hyvin on sana hallussa sinulla :) t:Tommi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dear Tommi, kiitos kommentista.
      En suinkaan ärsyyntynyt, somessa harvoin on mielenkiintoista keskustelua ;) mutta voin tunnustaa että kiukkusi oli hieno kimmoke kärjistetylle tekstille. Tekstissä " esimerkki yrittäjä" ei ollut kukaan tietty. Eli en Tommi vihjaillut että juuri sinun työntekijäsi olisivat vaarassa, tai huonossa asemassa. Olen syönyt ravintolassasi, ja siellä oli kyllä oikein hyvä ja terve ilmapiiri.
      On myös niitä suuria kasvottomia suur yrityksiä joita ei palkkalistoillaan olevien hyvinvointi tai edut kiinnosta.
      Työntekijälläkin on velvollisuuksia, näin on. Jos pomo on mulkku, niin ilmanmuuta tekee mieli pitää ylimääräinen röökitauko. Eli kunhan ilmapiiri ja työympäristö on kunnossa, niin eiköhän työmoraalikin pysy kunnossa? :)

      Yrittäjän arki on minulle kyllä erittäin tuttu juttu. Alunperin lapsena sivusta seuranneena ravintolan pyörittämistä ja sittemmin puolison yrityksen elämää. Ei yrittäjänä olo ole niin helppoa kuin kuvittelisi. Onnea ja menestystä elinkeinosi kanssa! :)

      Lopullinen niitti sille miksi olen sylkenyt tätä tarinaa blogiini aiheesta, on se, ettei tässä suht' helpossa työelämässä ole tarvinnut ajatella ammattiliittoa tai sen tarpeellisuutta. Kyllä tässä niin kovin kokoomuslaistuneessa maassa edelleen työnantaja ja työntekijä tarvitsevat toisiaan, mutta sano minun sanoneen; ammattiliitot tulevat vielä. Tätä menoa nimittäin taitaa tulla taantuma 70-luvulle...

      Poista