Tunteita ja tuoksuja

Minä aistin ympäristössäni paljon erilaisia tuoksuja. Monista tuoksuista tulee mieleen tiettyjä ihmisiä, paikkoja, tapahtumia. Monet tuoksut muistuttavat vahvasti tietyistä henkilöistä. Hammaslääkärin odotusaulan voin haistaa mielessäni ihan vain ajattelemalla. Vähemmän tunteita herättävät tuoksut saavat aikaan tuntuman jostain tutusta, en vaan tiedä mistä. Tämä aihe tuli mieleeni, kun ostin käsivoidetta Apteekista samalla reissulla kun hain koiralle kipulääkettä. Testeriä kokeillessani en sitä huomannut, mutta kotona tajusin että joku tuttuni käyttää samaa rasvaa. Se on se tuoksu. Töissä tunnistan toisenkin käsivoiteen tuoksun, se on sitä samaa mitä äiti aikoinaan käytti.

Aco tekee sen mitä lupaa, on tehokkaasti pehmentävä ja ravitseva.
Siksi varmasti monen suosikki ja tuoksuna tuttu.

Käsivoiteet, ja voiteet ylipäätään on tuoksukategoriassa aika matalalla. Seuraavana tuoksujen maailmoissa törmään hajuvesiin.
On Eau de Toilettea ja on Eau de Parfymea, ja näillä on selvä ero. Besserwisser tietoutta löytyy vaikka Wikipediasta. Olen pistänyt merkille, että mitä hienompi rouva, sitä kalliimpi tuoksu = karmeempi löyhkä. Kun sitä kallista parfyymiä pitää läträtä itseensä ihan liikaa. Ilmeisesti paatuneella käyttäjällä toleranssi kasvaa...? En minä ole hajuvesien vihaaja, en todellakaan. Liikakayttöä en vain ymmärrä.

Parhaimmillaan hajuvesi on kuin käyntikortti, istuu kantajansa iholle täydellisesti ja tällä tavoin jää ihmisten hajumuistiin.

Töissä on ajoittain paljonkin puhetta hajuvesistä. Kun joku tykkää ja loput ei. Toisilla kirvelee silmiä ja joitakin käy henkeen, onhan maailmassa paljon hajusteyliherkkiäkin. Sen lisäksi että mieltymyksiä on yhtä paljon kuin on neniäkin. Silti hajuvesien käyttäjä vaan käyttää. Ei ehkä osata ajatella että oma lempituoksu aiheuttaa vaikeuksia vierustoverille. Itse en töissä hajuvettä käytä, enkä tehdastyöläisenä ymmärrä miksi se olisi tarpeenkaan.
Toisaalta, missä hajuvettä oikeastaan voi käyttää? Lääkärin vastaanotolle mennessä odotusaulassa on kehoite että "ethän käytä". Kiellon olen nähnyt jopa kirjastossa. Stockmann Beatyssä ei varmasti katsota kieroon tuoksuvaa rouvaa, mutta ei sielläkään voi aina olla.
Entäs sitten ne pahat hajut. Home. Hyi että! Sitä saa haistella päivittäin, halusi tai ei. "Sisäilmaongelma" kun tuntuu olevan päivän muotisana ja hometta esiintyy liki jokaisessa julkisessa rakennuksessa, mikäli uutisia on uskominen.
Loppukevennyksenä voin kertoa että harvat hajut oksettavat minua, mutta suihkun lattiakaivon puhdistus ja joskus ysärinä bernhardilaisen ympäri olohuonetta roiskima ripuli melkein aiheuttivat kyseisen reaktion. Hipasusta ei oteta.
Suihkikaa hajuvesiä maltilla :)